Rintamaito – näin se toimii

Rinnoissa on ennestään koloja, niin sanottuja maitorauhasia, mistä maitoa tuottavat solut löytyvät, samoin kuin maitotiehyet. Maito muodostuu maitorauhasissa ja kuljetetaan sen jälkeen nänniin maitotiehyen kautta. Raskauden aikana maitotiehyet kasvavat, maitorauhasten määrä ja rintojen verenkierto lisääntyvät. Tämän voi huomata siitä, että rinnat kasvavat ja voit saada enemmän näkyviä verensuonia rinnoilla. Rintojen koolla ei ole mitään tekemistä sillä, miten hyvin ne tuottavat maitoa.

Ensimmäinen maito alkaa muodostua rinnoissa kolmannen raskauskuukauden aikana maitohormonin prolaktiinin avulla. Sitä kutsutaan ternimaidoksi tai kolostrumiksi. Vauva saa ternimaitoa ensimmäisten elinpäiviensä aikana. Ternimaito sisältää enemmän proteiineja, mineraaleja ja vitamiineja kuin kypsä maito, sekä enemmän immunoglobuliinejä, jotka vahvistavat lapsen vastustuskykyä. Vähitellen ternimaito muuttuu kypsäksi maidoksi, jolla on korkeampi rasva- ja laktoosisisältö.

Prolaktiini vapautuu, kun vauva imee rintaa ja stimuloi maitotuotannon lisääntymiseen. Tuotanto ohjautuu tarjonnasta ja kysynnästä. Jos vauva imee rintaa useammin tai pidemmän ajan niin keho tuottaa enemmän maitoa. Tällä tavalla keho säätää itsensä vauvan tarpeiden mukaan.

Kun vauva imee, tai joskus myös ennen kuin vauva saa rinnasta otteen, äidin oksytosiini-hormonin taso kohoaa. Oksytosiinin avulla herumisheijaste käynnistyy. Näin maito puristuu maitorauhasista maitotiehyen kautta nänniin ja rinnat tyhjentyvät tehokkaammin. Heruminen voi tuntua pistoksina rinnoissa ja saattaa joskus sattua, samalla kun toiset naiset eivät tunne sitä lainkaan. Jos äiti esimerkiksi on stressaantunut, huolestunut tai hänellä on kipuja, niin se voi vaikuttaa negatiivisesti herumiseen ja maidolla on vaikeampaa herua ulos rinnasta. Rauhallinen ympäristö, lämpö, iho ihoa vasten kontakti vauvan kanssa ja hieronta ovat sellaisia asioita, jotka voivat saada maidon herumisen käynnistymään.